Äitiyspolilla rv 25+2

Ihan ensimmäiseksi, hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille! :) Meidän vuosi on alkanut aika kiireisissä merkeissä kun on ollut aika paljon töitä. Jokaisen työvuoron jälkeen olen vieläpä aina vaan väsyneempi. Saa nähdä kauan vielä jaksan. Toivottavasti mahdollisimman pitkään!

Mulla oli eilen vapaapäivä, mutta jotenkin kummasti sitä "ohjelmaa" ilmaantui sitten. Lähdin nimittäin miehen kanssa pihalle haukkaamaan vähän happea ja lumitöihin. Mies oli ehtinyt jo kolata lähes koko pihan, mutta halusin sitten itsekin kokeilla meidän uutta lumikolaa, jonka joulupukki oli meille tuonut. Enpä ehtinyt kauaa kolata kun kola yhtäkkiä tökkäsi johonkin ja kävelin reipasta vauhtia suoraan alavatsa edellä päin sitä lumikolan metallista vartta. 

Osuma sattui hetken, ja sen jälkeen taisi tulla itku pelkästä säikähdyksestä. Itkin miehelle että nyt varmasti tapahtui jotain kamalaa. Kipeää ei oikeastaan enää käynyt, ainakaan kovin paljoa. Pientä pistävää kipua tunsin navan vasemmalla puolella ja kävellessä sattui hieman alavatsaan sivuille. Soitin päivystykseen, josta neuvoivat että voisin tulla käymään lääkärillä, joka voisi ultralla varmistaa että kaikki on varmasti kunnossa. Aika hyvin vatsa kuulemma kestää tuollaisia pienempiä iskuja, mutta haluttiin sitten käydä ihan varmuuden vuoksi näytillä.

Mentiin päivystykseen, jossa oli viikonloppuillalle tyypillisesti tosi paljon ihmisiä jonottamassa. Päästiin sitten kuitenkin suoraan yläkerran äitiyspoliklinikalle, ja sairaanhoitajan käyrien kautta erikoislääkärille. Käyrillä tarkasteltiin vauvan sykettä ja mahdollisia supisteluja, joita ei sitten onneksi tullut. Verikokeisiinkin jouduin. Lääkäri katsoi sitten ultralla vauvaa, istukkaa ja jotain virtauksia ja totesi, että kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Lääkäri tarkisti vielä lopuksi ultralla alakautta kohdunsuun tilanteen, koska minulla on taas ollut kipuja sillä alueella. Kohdunsuulla ei kuitenkaan ollut muutoksia. Mikä helpotus! Minun täytyi kuitenkin jäädä osastolle yöksi tarkkailuun, jos kohtu alkaisikin supistella.

Sitten vaihdoinkin jo sairaalavaatteet päälle ja pääsin lepäilemään. Siinä otettiin sitten lisää käyriä. Miehelle sanoin tässä välissä heipat ja jäin yksin makaamaan sinne osastolle. Vielä ennen puolta yötä otettiin lisää käyriä, ja myöskin yöllä kertaalleen. Jossain välissä yöllä sain myös huonekaverin. Nukuin yön aika huonosti sairaalan kovalla sängyllä. Aamulla oli vuorossa taas lisää käyriä, aamupalaa, lepoa, uudet verikokeet, taas vähän lisää käyrillä makaamista ja vähän lisää lepoa. Lääkäri kävi aamupäivällä juttelemassa, ja totesi että kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Selvittiin siis pelkällä säikähdyksellä tästä. Pääsin lounaan jälkeen lähtemään kotiin, ja mukaan sain sairaslomalapun tälle päivälle.

Käyrillä rv 25+2

Meidän pikkuinen sai muuten painoarvioksi jo hurjat 875 grammaa! Ja hän oli kääntynyt taas pää alaspäin (rakenneultrassa taisi olla jalat alaspäin). Vauvahan mahtuu vielä kääntymään hyvin ja kääntyileekin paljon, mutta taisi tuo viimeisin kääntyminen tapahtua eilen, koska vielä ihan viime päivinä vauva on potkinut oikeastaan vain ihan alavatsalle ja virtsarakkoon. Nyt potkut tuntuu taas ihanasti jopa navan korkeudella ja niitä voi tuntea kädelläkin :) Eiköhän vauva kuitenkin tule vielä tekemään useammankin kuperkeikan pikku pesässään, mutta täytyy sanoa, että itse pidän tästä nykyisestä asennosta (se virtsarakkoon potkiminen ei ole kovin mukavan tuntoista).

Toivottavasti teidän vuosi on alkanut vähän paremmin kuin meillä! Ja toivottavasti saan pysyä poissa äippäpolilta synnytykseen asti :) Totesin muuten miehelle, että hän saa tehdä tänä talvena kaikki lumityöt, eikä hän onneksi valittanut ♥

P.s. Milloin alkaa viimeinen raskauskolmannes? :D